Lihasjumit

Tää päivä alko onnistuneesti. Hyppäsin meidän hienon kehonkoostumusmittari Omron511:n jalustimille aamulla ja paino oli taas pyrähtäny mukavasti alaspäin kahden viikon jumituksen jälkeen. Senttejähän oli tosin tuona jumitusaikana lähteny huimasti, mistä kerroin pari postausta aikasemmin. Tän hetken paino on 57,3kg mikä on suunnilleen mun yläastepaino! Että ei sitten kymmeneen vuoteen oo tollasia lukemia ihasteltukaan. Eihän ne mitään hurjia oo koskaan ollu, pääosin oon painanu sellanen 61-63 kiloa, tosin jossaki vaiheessa keräsin niitä parisuhdekiloja tuohon vielä nelisen kappaletta lisää. No, nyt ollaan näissä lukemissa, vaikka omaan silmään sitä itte näyttää kuitenki kokoajan suunnilleen samalta. Niin hitaasti on tapahtunu tää kymmenen kilon harppaus alaspäin, parin vuoden aikana. Vaatteista vaan huomaa, et joka kesä saa ostaa pienempiä! Voi sanoa, että ihan mukavaa, mut toisaalta kauhistelee vanhoja kuvia ja vaatteita. Että mistä ne kaikki kilot tuli?

Tänään käväsin kaupungilla vähän pikkuostoksilla, ruokaostokset ajattelin säästää huomiselle.. Siellä olis taas kauppalistalla rahkaa, salaattia ja lihaa, lähinnä. Ajattelin, että voisin pikkuhiljaa lisätä hiilareita, kun tuntuu että palautuminen treenistä on vähän vaikeutunu. Noudatan edelleen sitä Go fat go:n ruokavaliota, ja siinähän ei hiilaria suoranaisesti oo ku aamupuurossa, ja päivälliselläki ihan naurettavan vähän. Jälkiuunipalat kunnon siivulla oltermannia, nam nam.. Voi olla, että huomisen ostoslista poikkeaa edeltäjistään hiukan! Kuitenki viime viikollaki liikuin sykemittarin yhteenvedon mukaan yli 12 tuntia eikä siihen oo joka pyöräreissua tai kauppareissua laskettu! Kauppareissutki vois melkein liikunnaksi laskea, ku kilometrin paluumatka Prismalta reppu täynnä rahkaa on pelkkää ylämäkeä. Siinä saattaa jopa hengästyä!

Kamalasti tekis taas mieli jäätelöäki. Pidin herkkupäivän lauantaina ja söin normi ruokavalion mukaan, mut lisäsin sinne yhden Classicin, yhden Maxi-Tuplan ja 100g ihania hedelmälällykarkkeja. Herkkupäivissä parasta on se, että niistä ei voi tuntea huonoa omaatuntoa. Ainaki mun kohalla seuraavana päivänä paino on harpannu ison askeleen aina alaspäin. Taitaa rohmuaminen tehdä hyvää aineenvaihdunnalle! Ja yleensä ku niitä herkkuja tekee mieli, on muutenki kokoajan nälkä ja siitä jo tietää että keho tarvii nyt lisää polttoainetta. Ihan positiivista. Se on muuten hauska, ku tän arkiruoan suhteen mulla on hyvä kuri, ja se taas tekee sen että herkkupäivinä siellä kaupan hyllyllä menee tosi kauan valita, mitä herkuttelis. Sitä makustelee suussaan erilaisia makuja ja pähkäilee ja pähkäilee. Varmasti on helpompi valita se herkku sieltä hyllystä, jos aikoo seuraavanaki päivänä herkutella. Ja sitä seuraavana. Ku ite sitä miettii, millasella combolla sais ne makuhermot tyydytettyä ainaki seuraavaks viikoks! Ja joo, täytyy myöntää, vesisateessa lauantaina lähdin ABC:lle, mut en löytäny sieltä mitään pakko saada -herkkua, joten palasin kotipihan kautta, nappasin pyörän ja polkasin Prismaan. Siellä on herkkuhyllymetrejä kymmenittäin! Ja johan löyty nameja mun makuun...

Tänään mä sit herkuttelin Luxux-proteiinipatukalla, Hazelnut Caramel -maulla. Ihan hyvää se on, mut... ei se nyt silti mitään suklaata. Vaikka periaatteessa se on kyllä ihan yhtä hyvää kun moni karkkihyllyn patukoista, mut se tietoisuus että tässä nyt syödään proteiinipatukkaa eikä suklaata, ei jotenki tyydytä. Se on vähän ku korvike, joka ei korvaa yhtään mitään. Mieluummin sitä käpertyy peiton alle hyvän hömppälehden kanssa rapistelemaan suklaalevyä, kyllähän se jo kuulostaaki paremmalta. Se vaan on se juttu.

Musta on muuten hauska, kun moni ajattelee tarkan ruokavalion ahdistavaksi. Kun mulle itelle se on helpotus. Jotenki mun pään sisällä on paremmin asiat, kun ei tartte itte päättää - eikä miettiä kaupassa, otanko nyt suklaamannaa vai toffeemannaa vai riisifruttia vai ihanan vanukkaan.. Ku en ota mitään. Syöminen helpottuu, ku on tietyt raamit, kaupassakäynti on sukkelaa, ku ei tartte ostaa kaikennäköstä. Vaikka kasvikset ja liha on aika kalliita, mä uskon että kalliimmaksi tulis jos mulla olis kaapeissa muroja, mysliä ja muromysliä. Ja jos syö "normaalisti", siellä olis jo juustoja jääkaappi täynnä kilpailemassa parasta ennen -päiväyksistä. Homejuustoa, edamia, vuohenjuustoa, fetaa, mozzarellaa ja leipäjuustoa. Ehkä jopa mascarponea, koska todennäköisesti olisin parhaillaanki tekemässä vierasvaraksi (ja koska meillä käy harvoin vieraita, se päätyis loppujen lopuksi omaksi vararavinnoksi..) jotakin ihanaa juustokakkua. Tää on näin kaikin puolin ihanan helppoa - ja samalla tulee tulosta. Joka päivä eteisen peilistä kurkistaa eilistä aavistuksen littanampi masu.

Voi olla, että jää sittenki huomisen kahvakuulatunti väliin. Olin tänään vatsa-peppu -jumpassa, ja huomasin taas kyllä jalkojen kipeytyneen. Oon pitkin iltaa niitä pysähtyny venyttelemään, mut tiukassa tuntuu olevan mun lihasjumit. Ajattelin varata ajan hierontaan? Jos ottais vaikka joka kuukausi tavoitteeks käydä. Ihan hyvä se on jo työhönpaluun puolesta, ku seisomatyössä väkisinki jalat ja alaselkä kovilla. No, näillä huomiseen päivään! Se onkin sitten viimeinen lomapäivä, keskiviikkona sitä jo ihastellaan timantteja...