Herkkuhimo

Joo, alkopas tehä kovasti mieli herkkuja. Illat on pahimpia, ku sillon olis niin ihana käpertyä tuonne peiton alle, kattella huonoja tv-ohjelmia ja napostella suklaata. Tänään on muutenki ollu sellanen päivä, että morjens. Lähdin jo aamulla liikenteeseen aika surkeesti nukutun yön jälkeen. Nappasin tussukumisen mummonpyörän varastosta ja päätin viedä sen työttömien pyöräkorjaamolle kesähuoltoon. Ajatuksena kävi, että tarkistanpas eka netistä miten se on auki tänään. ÄHH ei jaksa, kai se on ainaki sinne kolmeen asti, niinku ennenkin. Taluttelin sitä keskustaan saakka ja mulla oli vähän paha aavistus koko matkan. Ja eihän se korjaamo ollu enää samassa paikassa, muuttanu ihan lähelle meitä, mutta vaan päinvastaiseen suuntaan. Tympi ihan sikana, raahata nyt rikkinäistä pyörää mukana koko päivän! Eikä siinä ollu lukkoakaan. Piti ottaa riski, jättää se lukottomana Koskikeskuksen pyörätelineeseen, ravata Vapaavalintaan ja ostaa halvin lukko siihen. Halvin siks, että tarkotuksena on ostaa parempi (no parempi ja parempi, oon tainnu rikkoa jo kolme sellaista) lukko prismasta, ku ehin. Mut vorot ei vie pyörää, ku on niin järeen näkönen lukko! Sit liihottelin kaupungilla asialta asialle, kävin allekirjoittamassa työsopimuksen ja rintsikkakaupassa ihastelemassa kesän uutuuksia. Siellä on niin hyvä palvelu! Vaikka en oo puoleen vuoteen ainakaan siellä käyny, niin se myyjä tuli heti kyseleen kuulumisia ja kehumaan uutta tukkaa. Ne muistaa naaman niin ihanasti. Ja taitaa ne muistaa tissitkin, kerran ku menin sinne niin se nainen tuli penkomaan mun kans jotain telinettä ja sano että "eikös sun koko ollu ----". Huippua porukkaa! Ja tänään huomasin, että sen naisen nimikyltissä luki "Piia 65DD". Ihan hauska idea, tottakai rintsikkakaupan myyjän nimikyltissä pitää nimen lisäksi olla myös myyjän kuppikoko!

Sit menin Henkan kans teelle nostalgiaan. Se on niin mukava poika se Henri! En tiiä miks, mutta mun on paljon mukavampi olo useimpien poikien seurassa ku useimpien tyttöjen. Jotenki omempi olo, helpompi. Poikien kans tuntuu paljon luonnollisemmalta olla ihan oma ittensä. Rentoutuneempi, kai. Mut kyllä mä muistan jo lapsena, että naapurin poikien kans oli hirveen helppo olla. Tyttökavereiden kans tuli vaan riideltyä. Aina oli jonku kans vihoissa. Pikkusiskon kanssa heitettiin Kosamon poikien lakit vaan jostaki kostoksi paskaojaan,  lyötiin sen jälkeen kättä päälle ja jatkettiin majan rakentamista. Niin helppoa se voi olla.

Salitreenit meni tänään vähän erilailla ku normaalisti. Tein puolta lyhyemmän reissun ja ainoastaan yläselän, rinnan ja kädet lihakset. Jaloilla ei pysty vieläkään paljon muuta tekemään ku kävelemään, ja sekin helppoa vasta ku vauhtiin pääsee. Jospa nää huomenna olis jo vähän paremmat? Tai ennen ens tiistaita, jollon on taas kahvakuulatunti! Varmasti menen, en vaan tyhmänä mee valmiiks väsyneillä lihaksilla riuhtomaan.

Tänään onki ollu mun elämässä erikoislaatuisen sosiaalinen päivä. Kävin välillä kotona ja palasin takaisin kaupungille tapaamaan Eevaa, jonka kans höpöteltiin lähinnä hääasioista. Heillä on tiedossa häät vuoden päästä kesällä. Jotenkin ihana, että noin se vaan tapahtuu. Ja samalla alkaa nousta talo uudelle tontille. Paljon on siellä asioita suunniteltavina! Ja mulla nousi nälän myötä hirvittävä herkkuhimo, kun kävelin takaisin kotiin. Pystyin vastustamaan kolmen auki olleen Siwan ja yhden K-Extran verran. Pahaa teki kävellä ohi. Maxi-Tupla, Geisha, Classicin kerrossuklaajäätelö.... Haluan! Mut kotiin tulin syömään rahkaa. Pah.

Olipa muuten hauska tapaus taas eilen. Kävelin hakemaan kenkiä suutarista, ja yhtäkkiä mun takaa kuulu keski-ikäisen naisen ääni: "Onpa kiva kävellä toisen imussa, niin reippaasti kävelet". Johon perään "Nyt ku mä sua oikein katon, mulla on kyllä parempi takapuoli ja jalat ku sulla. Arvaa mikä auttais? Pyöräily! Lähet polkeen niinku kilpapyörällä! On mulla iso maha, mutta paremmat jalat ku sulla, kyllä!" En oikeen tiiä mitä tuohon nyt olis sanonu. Sieltä tuli elämänohjeita paljon muitakin. Siinä se tais samaan syssyyn haukkua mulle entisen miehensä (kuulemma oikein mielenterveyspotilas) jälkikasvuineen. Ja miehen nykyisen kolmikymppisen tyttöystävän. Kuulemma sillä oli ollu paremmat huulet ja kauniimmat silmät....... Mut Herra yksin tietää, millanen peppu.